Terranaattorin taistelut

Mitä muuta tähän voi sanoa :D

2010-08-04T06:17:00.000-07:00

Eilen ajettiin taas autolla LIIAN pitkään, onneksi perillä oli odottamassa kivaa agilitykohellusta ;) Mä en ymmärrä miksi äiti jännittää uusia paikkoja noin paljon, se oli taas aivan hysteerinen. Meidän vuoron koittaessa mä päätin sitten tehdä parhaani tiimimme eteen koska äiti ei ollut selvästikkään kartalla. Raskasta toi tiimityöskentely jos joutuu ohjaamaan ja suorittamaan yksin. Päätin osallistua ratasuunnitteluun ja suoritin vapaavalintaisen esteen odotellessa koska äiskällä meni selvästi kaikki energia itsensä hallintaan. Mun oli jopa nykäistävä sitä hihasta että mennään jo. Toisella radalla äiskä oli sitten paremmin messissä ja kertoi tarkkaan mihin mennään, ihmettelen vieläkin kun se sekosi vasta treenin jälkeen ja nosti mut syliin ja rutisti. Aivan pimee täti! Mulla oli hauskaa mutta mä mietin et pitäisköhän mun seurailla tarkemmin mitä toi äiskä oikein kaapista napsii, se oli ihan outo koko loppuillan, virnisteli epäilyttävästi koko ajan ja sanoi mua loisto piskiksi, sehän on itsestäänselvyyvs! (Terran ensimmäinen saavutus: 0-tulos ajalla 33,45s (ihanneaika 37s), toinen sija ja ylpeä äiti)

Kevättä rinnassa

2010-03-31T04:53:00.000-07:00

Oi tätä kevään riemua! Joka paikassa tuoksuu.... koirankakka. Äiti on jotenkin tosi aamu-uninen nykyään, vaikka herätän sen joka aamu heti kun aurinko nousee. Ei se ole mun vika että auringon kello edistää. Sain Pedron äidiltä taas viikon lelun, ihanan pehmoluun, joka vinkuu. Leikin sen kanssa nyt kotia. Nuolen sitä, nukun sen kanssa ja kannan sitä suussa kaikkialle. Jätin sen vain hetkeksi lattialle, ja äiskä astui sen päälle! Katsoin äitiä murhaavasti kun mun 'vauva' huusi kivusta ja hain sen heti turvaan. Se on hyvä, että me ollaan Sirun kanssa niin suuria, muuten se kävelis meidänkin päälle. Äiskän mielestä mä olen täysin seonnut, mutta en mä voi jättää leikkejä
kesken jonkin sellaisen jutun takia kuin koirakoulu tai vessassakäyminen.

2010-01-12T04:30:00.001-08:00

Normi elämää!!!!

Velihali Rockyn kanssa

Tässä kuvassa tanssitaan äiskän kaa valssia

Ei mikään Ferrari kun Terrari!

2010-01-12T03:43:00.000-08:00

Heippa kaikki ihanat ystävät, olen täällä taas!

Mä olen ollut viime aikoina niin kiireinen Pisness-nainen, että en ole ehtinyt edes päivittää tätä päiväkirjaa! Viimeksi kirjoittaessani todellakin luulin vahingoniloisesti, että rakas mammani oli suunnitellut koulutusta Siru-siskolle. Väärin luulin! Kaikki ohjelma oli suunniteltu mua varten. Mulla on nykyään oikein lukujärjestys ja koulua on neljänä päivänä viikossa, voitteko kuvitella, äiskä luulee selvästi että mä olen joku orja tai jotain!!! Se juttu missä suoritetaan niitä härpäkkeitä, se on ihan lemppari. Äiskä puhuu aina, että se on valssia ja että äiskä ei osaa tanssia mun kaa kun meen niin lujaa. Äiskä on vaan kömpelö kuin elefantti! Mutta mä tyttö vaan juoksen, sillä olenhan Pirkanmaan nopein collie ;). Lauantai aamuisin on sitten se koulu missä pitää vaan istua ja olla hiljaa, boring! Se on yhtä tylsää kuin se että tuijottaa koko päivän ajan kun Siru vetelee hirsiä (sillä tytöllä on kyllä unta piisaa sanon mä). Viimeksi opettaja sano mulle että oon itsepäinen ja luulen tietäväni mitä mun pitää tehdä. Mutta mä tiedän! (Äiskä oli taas mun kaa erimieltä, se kun vaan hännystelee niitä opettajii). Sitten on se yksi oppiaine: syöminen. Syömisessä juostaan metsässä syömässä makkaraa. Tädit odottaa mua metsässä piilossa ja syöttää mua, niin hienoa! Siihen syömiseen liittyy jotenkin sellainen sivuaine kun puutarhaletkunpätkän kanssa juokseminen ja sekin on ihan ok, kun sittenkin syödään...

2009-02-10T03:24:00.000-08:00

Terran äiskä haluaa muistuttaa koiranpennun hankkijoita muutamasta asiasta, joita kannattaa harjoitella ennen palleroisen kotiutumista (pilke silmäkulmassa tietenkin, aivan kuten Terrallakin).

Kaada kylmää omenamehua matolle ja lattialle. Kävele sitten avojaloin pimeässä.

Pidä jaloissasi sukkia, joihin olet tehnyt reikiä tehosekoittimella.

Mene ulos kaatosateeseen heti herättyäsi. Kävele kuraista tietä ja hoe:"Hyvä poika, pissi ja kaki pian"

Peitä kaikki parhaat vaatteesi koirankarvalla, vaaleat tummalla, tummat vaalealla.

Juokse avojaloin lumisateessa sulkemaan portti.

Kaada lattialle puhtaat silitetyt vaatteet.

Heitä käytettyjä alusvaatteita pitkin lattioita, kun teille tulee vieraita.

Pistele ruokapöydän ja tuolin jalkoihin koloja ruuvimeisselillä.

Tiputa aamulla matolle suklaavanukasta ja yritä puhdistaa se illalla.

Levitä aamulla lähtiessäsi vessapaperirullia ympäri taloa ja siivoa ne illalla kotiin tultuasi.

Ota päällesi lämmin ja pehmoinen peitto, jota on lämmitetty patterin päällä ja kiedo se ympärillesi. Samanlaisen tunteen tulet kokoemaan kun pentu nukkuu sylissäsi.

Mene eläinlääkärin vastaanotolle, tyhjennä lompakkosi ja pyydä lääkäriä ottamaan rahat. Jatka matkaa eläinkauppaan ja sovi, että palkkasi maksetaan suoraan sen tilille.

Pidä itsellesi yökoulua. Herää, kun herätyskello soi klo 3. Aseta 30-kiloinen jauhosäkki päällesi ja yritä nukkua. Sivele kasvojasi wettex-liinalla, jonka olet illalla laittanut pesuvatiin vuoteen viereen. Nouse ylös, kun kello on viisi.

Ala käyttää ulkokenkiä sisälläkin, eirityisesti kura-aikana. Voit myös käydä syksyllä keräämässä puista tippuneita lehtiä ja levittää niitä kotiisi.

Roiskuta vettä ympäriinsä kun tiskaat äläkä pyyhi sitä pois.

Säilytä luuta sohvan takana ja pyydä ystäviäsi tuomaan kotiisi auton alle jääneitä eläimenraatoja yms.

Unohda urheiluauto ja osta pakettiauto.

Unohda hetkelliset mieliteot ja yllätyslähdöt! Mene kotiiin aina suoraan töistä.

Mene kävelylle, vaikka olet kuumeessa ja vaikka sataisi kaatamalla. Pysähdy ja tutki tarkasti jokainen purukumi, likainen paperi ja kuollut kärpänen matkan varrella.

Ennen kuin päätät lopullisesti hankkia koiran, mene kylään koiraperheeseen. Arvostele heidän koirankasvatusmenetelmiään ja kärsivällisyytensä puutetta. Anna heille hyviä neuvoja koiran nukkumistavoista, sisäsiistiksi opettamisesta, ruokatavoista ja käytöksestä.

Nauti, sillä tämä on viimeinen kerta elämässäsi kun tunnet itsesi täydelliseksi.

Lenkin jälkeen...

2009-02-03T03:21:00.000-08:00

Koska ulkoilulenkki oli niin mukava, päätin jatkaa riemua vielä lenkin jälkeenkin. Siru oli vaan pahasti edessä....

2009-01-23T02:58:00.000-08:00

Mulla on kaukosäädin, mitäs sulla on?

2009-01-23T02:56:00.000-08:00

2009-01-23T02:45:00.000-08:00

Opettelin seisomaan paikallani, vaatii kuulemma vielä harjoittelua ja itsehillintää! ;D

Valot

2009-01-18T22:45:00.000-08:00

Ahhaa! Mä keksin sen jutun miten kaikki saa hereille leikkimään mun kaa. Makuuhuoneen nurkassa lattialla on sellainen nappi, että kun sitä painaa niin kaikki herää. Painoin sitä tassulla aivan vahingossa yhtenä yönä. Äiti heräsi samantien ja kysyi: "Kuka sytytti valot?". Minähän tietenkin onnellisena katsoin palvovin silmin äitiä sängyn päästä: Ihanaa äiti heräsi! Kiipesin samantien sänkyyn ja annoin suuren pusun: "Äiti tule leikkimään mun kanssa!". Illalla ne tylsimykset taas sammutti kaikki valot ja meni peiton alle nukkumaan. Mä siinä ensin touhotin itsekseni, mutta totesin että pimeässä yksin leikkiminen on niin TYLSÄÄ! Joten menin makuuhuoneeseen ja painoin taas sitä nappia ja valot syttyi. Painoin nappia uudelleen ja uudelleen ja uudelleen, oli niin kivaa! Sitten äiskä heittäytyi tylsäksi ja veti johdon pois seinästä, blääh! Noi mun ihmiset vaan nukkuu öisin. Tänä aamuna päätin kokeilla uutta tekniikkaa: Kiipesin sänkyyn ja annoin aivan heeervotttoman valtavan pusun äiskän naamalle, heräsi!

Väyh Väyh!

2009-01-12T05:12:00.000-08:00

Hiiskatin punainen turkkijumala, aina se on niin fiinisti ja nätisti. Murtautui mun blogiin! Ja mä en ole riiviö! Kostoksi hiippailin makuuhuoneeseen, jossa se diiva nukkui sängyllä. Haukahdin oikein lujaa: Väyh! Kyllähän Siru säikähti! Siru sisko on muutenkin ihan väärässä, ei mussa ole marakattia, mä harjoittelen kiipeilyä koska musta tulee isona vuorikiipeilijä! Tai sitten olen harkinnut myös estejuoksua, yritin eilen hypätä Sirun yli ja melkein onnistuin siinä. Jos Siru seisoo sopivasti sohvan edessä, hyppään aivan kevyesti sen yli sohvalta. Yritetty ja onnistuttu on! Tai sitten voisin alkaa esteratsastajaksi, Sirusta tulis hyvä ratsu....

Äiti meinaa laittaa Sirun kouluun, häh hää! On kuulemma varannut jo paikan keväälle. Kuulin kun ne jutteli iskän kanssa asiasta kahvipöydän ääressä. Ei ne ainakaan mua voi sinne laittaa, en SUOSTU! Lasten kuuluu saada leikkiä ja juosta ja riehua ja hyppiä ja purra tavaroita ja ajaa takaa häntäänsä ja.... Sitä paitsi mä osaan jo vaikka mitä. Viikonloppuna opeteltiin käskyä: Paikka. Se oli NIIN vaikeeta kun mä mieluummin juoksen kuin istun. Opeteltaisko seuraavaksi käsky: Riehu? Mitä?

Vakoilua...

2008-12-30T23:13:00.000-08:00

Toi Terra sisko on välillä NIIN höynäytettävä! Ei tarvinnut paljon urkkia, niin jo se kertoi salasanan blogiinsa. Mulla on ollut epäilys sen kirjoituksista ja halusin vaan tarkastaa mitä pikkuneiti tänne on raapustanut... Taidan kyllä nyt hieman oikaista ton pikkusiskon suuren egon aiheuttamia väärinymmärryksiä. Se riiviö tunkee kuononsa joka paikkaan, eilenkin mä vaan pyörittelin päätäni kun äiskä juoksi sen perässä ja yritti pelastaa rintsikkansa. Lisäksi se tyhjäsi äiskän sukkalaatikon TAAS, jospa se äiskä pian oppisi pistämään sen vaatehuoneen oven kiinni. Hetkittäin uskon, että tohon pyörremyrskyyn on lirahtanut marakattia mukaan, nimittäin ei koiran kuulu kiipeillä sohvan selkänojilla. Mä olen myös ajoittain yrittänyt vihjailla, et josko tolla Terralla olis vaikka ADHD, mutta ei ne ole tainneet sitä vielä itte huomata. Onhan se niin herttaista, et riiviö hyppii seinille, hajottaa lelunsa ja pissaa sisälle. Jotenkin luulen että mä en saisi tehdä tuollaista. Jouluna toi riiviö oli sellainen peräänkatsottava, että ainoita rauhallisia hetkiä oli silloin kun neiti nukahti akkuja lataamaan ja tuon neidin patterit kyllä käyvät ydinvoimalla, eivät taatusti ole mitään Pirkka pattereita. Hereillä se sitten härnäsi kissoja, joita maalla kyllä riitti (yhteensä 5 kpl). Kun äiti kielsi kiusaamasta kissaa, niin riiviö vaihtoi seuraavaan. Se laski "entten tentten musta vai oranssi kissa, vai olisko nyt ton valkoisen vuoro", se parka ei vielä tiedä et kissat ei ole koiria ja että niillä on terävät kynnet. Onneksi meidän maalaiskissat on tottuneet koiriin. Myös Nappi (puuvillakoira) sai osansa, tosin se oli Napille oikein, niin paljon se on mua pienenä ollessan ärsyttänyt. Tällä kertaa oli Napin vuoro yrittää selviytyä Terran käsittelystä. Ja näinpäs menevän Terrallakin pupun pöksyyn (eipä siitä vaivautunut kertomaan omassa tekstissään), kun Urho (Bernhardilainen) mun hyvä lapsuuden toveri esiteltiin Terralle. Kerrankin oli Terra paikallaan ja hiljaa. Nyt ollaan sitten kotona ja terranointi jatkuu edelleen. Äiti huokaili, et sais noi rokotukset vihdoin kuntoon niin neidin voisi viedä metsään lenkille. Pari kertaa mun on pitänyt mennä ottamaan vinkulelu siltä pois yöaikaan, tytteli kun ei tajua että yöllä pitäisi nukkua, sen 24 h valorytmi on ajoittain suhteellisen rasittava näinkin varttuneelle leidille kuin mä olen. On se silti rakas, vaikka luulot ja ego onkin melkoisen paljon suuremmat kuin riiviö itse. Mä olen ottanut sen välillä nukkumaan viereeni kun se on ollut vähän rauhallisemmalla tuulella.

2008-12-28T05:05:00.000-08:00

2008-12-28T05:04:00.000-08:00

2008-12-28T05:03:00.000-08:00

Hyvää Joulua!

2008-12-28T04:27:00.000-08:00

Mä sanon: Wau! Nyt tiedän mitä tarkoittaa sana "maalla", sen täytyy tarkoittaa suurta. Matkustin perheeni kanssa joulun viettoon junalla. Koska olen orastava "Globe trekker" osasin asennoitua matkustamiseen täysin coolisti. Sitä paitsi Siru-sisko sanoi, että mitään hermoiltavaa ei ole, se on kuulemma tehnyt tätä useita ja useita kertoja. Perillä äiti vei minut suuren pellon reunaan. Olin täysin ihmeissäni, en tiennyt, että maailma voi olla noin suuri! Joulu oli muutenkin melkoisen jännä tapahtuma. Aattona iskä sekosi ja kantoi puun sisään. Äiti ja sen siskot laittoivat kuusen oksille kiiltäviä juttuja, ihan vain mua varten! Näin sivuhuomautuksena: Kuuset oksat maistuu ihan kitkerille, eikä ne kiiltävät jututkaan ole kummoisen makuisia. Tapasin jouluna myös elämäni oudoimmat koirat. Niillä kaikilla oli sama nimi: kissa. Äiskän vanhemmilla ei taida olla paljon mielikuvitusta. Ne kaikki "kissat" oli muutenkin outoja, ne sähisi kun niitä yritti näykätä. Kyllä mun mielestä koiran kuuluisi opetella puhumaan kunnolla. Ne on ilmeisesti eläneet niin eristyksessä, etteivät ole oppineet kunnon kieltä. Äiti huusi mulla aina et anna niiden kissojen jo olla, mut kun niitä oli niin ihana härnätä. Ne suuttu NIIN helposti. Äiti mutisi jotain, että tuntuu löytyvän paljon taistelutahtoa ja puuttuvan itsesuojeluvaistoa. Lisäksi sain uuden leikkikaverin nimeltä Nappi. Nappi on kuitenkin aika lälly, meni kauan ennen kuin sain opetettua sille mun parhaan ja tehokkaimman taisteluliikkeen nimeltä Äkkihyökkäys. Joululahjaksi sain uuden lelun ja naudan ruokatorvia. Väsyn tullessa Jussi-paidan päälle oli mukava nukahtaa.

12.12.2008

2008-12-12T03:54:00.000-08:00

Mitä se tarkoittaa, jos iskä sanoo mun olevan "Tabula rasa"? Mä olen Terra, enkä mikään tabulaattori! Tää kommentti tuli siinä yhteydessä kun hämmästelin tiskikoneesta tulevaa astioidenkuivatushöyryä.

Äiskä on näyttäny stressaantuneelta viime päivinä, on kuulemma niin paljon tekemistä ennen joulua. Se meni illalla lattialle köllöttämään tyynyn ja peiton alle. Mä yritin piristää sitä nuolemalla poskesta, puremalla korvasta ja työntämällä nenäni sen silmään. Ei se kyllä ole näyttäny siitä piristyvän. Pitänee purra ens kerralla vähän lujempaa. Mä olen yrittäny myös auttaa äitiä, siis ihan oikeesti! Me laitetaan aina yhdessä pyykkikone päälle, lajitellaan vaatteet kasoihin ja mä etsin äiskälle pyykkipallon. Mä sitten aina valkkaan niistä kasoista kivoimmat vaatteet mukaani ja esittelen saalistani kaikille läsnäolijoille. Äiti mutisi jotain, ettei ole kiva kun sen siniset lepakkoalkkarit löytyy keittiönpöydän alta. Aamuisin mä autan äitiä valitsemaan vaatteita, äidin vaatekaapissa on vaikka mitä! Rakastan sukkahousuja yli kaiken, isona mäkin hankin omat sukkahousut. Äiti kyllä aina harmittelee, ettei sillä ole enää yksiäkään sukkahousuja, kun kaikki on reikäisiä. Äiskän pitäis kyllä vähän paremmin kattoa, miten se ne sukkahousut päälleen vetää, ettei ne repeilis! Mä en ainakaan niitä riko, mä vaan ojennan ne sille sieltä sukkalaatikosta...

2008-12-11T03:30:00.000-08:00

Hei!

2008-12-08T23:46:00.000-08:00

Minä olen Twilight moon kind of kiss, mutta myös Terraksi minua kutsutaan. Tosin äiskä sanoo mua Terranaattoriksi, enkä kyllä voi käsittää minkä vuoksi? Muutin Vantaalle kaksi viikkoa sitten ja uuteen perheeseeni kuuluu: äiskä, iskä ja Siru "sisko". Harrastuksiini kuuluu riehuminen, se on ehdoton number one. Ihanaa kun saa juosta huoneesta toiseen turkki hulmuten. Lisäksi harrastan taisteluhyökkäyksiä äitiä kohti ja kyllä Siru siskoakin pitää välillä härnätä. Tuholainen (mitä sitten tarkoittaakin) en ole, tykkään vaan kukkamullasta, äiskän eteisessä olevasta risupallosta sekä pissapapereiden silppuamisesta ja vessapaperirullasta on vaan kiva vetää kun se paperi vaan jatkuu ja jatkuu... Äiti on opettanut mulle kaikenlaisia juttuja, kuten istumista, maahan menemistä, tassun antamista, luokse tuloa ja hihnassa kulkemista. Osaan jo vaikka mitä, mutta kuulemma toi oppimisen polku on vasta aivan alussa. Kaikkea ne luulee multa vaativansa! Olen saanut myös uusia kavereita. Äiskä on kiikuttanut tänne jos jonkinnäköisiä ja kokoisia otuksia. Nekin ovat kuulemma koiria ja tekevät musta äidin sanojen mukaan sosiaalisen. Pedro (Australian paimenkoira) oli aivan valtava, mutta mä selätin sen ihan kevyesti. Onni ja Eppu (kääpiösnautsereita), olivat aivan "pala kakkua". Strategiani: Menin sängyn alle, josta tein kohdennettuja hyökkäyksiä vastustajan partakarvoihin. Mutta kyllä väsytti illalla toi muiden koirien paimentaminen. Uupumuksen tultua, äiti kantoi mut omaan sänkyyni nukkumaan.