Hiiskatin punainen turkkijumala, aina se on niin fiinisti ja nätisti. Murtautui mun blogiin! Ja mä en ole riiviö! Kostoksi hiippailin makuuhuoneeseen, jossa se diiva nukkui sängyllä. Haukahdin oikein lujaa: Väyh! Kyllähän Siru säikähti! Siru sisko on muutenkin ihan väärässä, ei mussa ole marakattia, mä harjoittelen kiipeilyä koska musta tulee isona vuorikiipeilijä! Tai sitten olen harkinnut myös estejuoksua, yritin eilen hypätä Sirun yli ja melkein onnistuin siinä. Jos Siru seisoo sopivasti sohvan edessä, hyppään aivan kevyesti sen yli sohvalta. Yritetty ja onnistuttu on! Tai sitten voisin alkaa esteratsastajaksi, Sirusta tulis hyvä ratsu....
Äiti meinaa laittaa Sirun kouluun, häh hää! On kuulemma varannut jo paikan keväälle. Kuulin kun ne jutteli iskän kanssa asiasta kahvipöydän ääressä. Ei ne ainakaan mua voi sinne laittaa, en SUOSTU! Lasten kuuluu saada leikkiä ja juosta ja riehua ja hyppiä ja purra tavaroita ja ajaa takaa häntäänsä ja.... Sitä paitsi mä osaan jo vaikka mitä. Viikonloppuna opeteltiin käskyä: Paikka. Se oli NIIN vaikeeta kun mä mieluummin juoksen kuin istun. Opeteltaisko seuraavaksi käsky: Riehu? Mitä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti