Mä sanon: Wau! Nyt tiedän mitä tarkoittaa sana "maalla", sen täytyy tarkoittaa suurta. Matkustin perheeni kanssa joulun viettoon junalla. Koska olen orastava "Globe trekker" osasin asennoitua matkustamiseen täysin coolisti. Sitä paitsi Siru-sisko sanoi, että mitään hermoiltavaa ei ole, se on kuulemma tehnyt tätä useita ja useita kertoja. Perillä äiti vei minut suuren pellon reunaan. Olin täysin ihmeissäni, en tiennyt, että maailma voi olla noin suuri! Joulu oli muutenkin melkoisen jännä tapahtuma. Aattona iskä sekosi ja kantoi puun sisään. Äiti ja sen siskot laittoivat kuusen oksille kiiltäviä juttuja, ihan vain mua varten! Näin sivuhuomautuksena: Kuuset oksat maistuu ihan kitkerille, eikä ne kiiltävät jututkaan ole kummoisen makuisia. Tapasin jouluna myös elämäni oudoimmat koirat. Niillä kaikilla oli sama nimi: kissa. Äiskän vanhemmilla ei taida olla paljon mielikuvitusta. Ne kaikki "kissat" oli muutenkin outoja, ne sähisi kun niitä yritti näykätä. Kyllä mun mielestä koiran kuuluisi opetella puhumaan kunnolla. Ne on ilmeisesti eläneet niin eristyksessä, etteivät ole oppineet kunnon kieltä. Äiti huusi mulla aina et anna niiden kissojen jo olla, mut kun niitä oli niin ihana härnätä. Ne suuttu NIIN helposti. Äiti mutisi jotain, että tuntuu löytyvän paljon taistelutahtoa ja puuttuvan itsesuojeluvaistoa. Lisäksi sain uuden leikkikaverin nimeltä Nappi. Nappi on kuitenkin aika lälly, meni kauan ennen kuin sain opetettua sille mun parhaan ja tehokkaimman taisteluliikkeen nimeltä Äkkihyökkäys. Joululahjaksi sain uuden lelun ja naudan ruokatorvia. Väsyn tullessa Jussi-paidan päälle oli mukava nukahtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti